Aistillisen taiteen harrastelijana saan suurta mielihyvää tutkiessani rakastajieni halujen syvyyksiä. Lähdin innokkaasti silmät kiiluen maistamaan makeaa nektaria, joka virtaa hänen intiimeimmiltä alueiltaan. Pulahdin kielelläni, innokkaana maistamaan kiellettyä hedelmää, jota hän oli niin anteliaasti tarjonnut. Maku oli villeimpien odotusteni tuollainen makusinfonia, joka tanssi makuhermoillani jättäen minut kaipaamaan enemmän. Hänen reaktionsa olivat testamentti hänen nautinnolleen, hänen huokauksensa kaikuvat huoneessa jatkaessani herkuilua hänen makeudestaan päällä. Hänen olemuksensa maku oli melodia, joka lauloi aisteilleni, nautinnon sinfonia, jolle toivoin, etten koskaan loppuisi. Ja kun vetäydyin pois, huomasin kyllästyneeni, nälkäni hänen makuunsa nytkähteli. Mutta ajatus hänen makeutensa maittamisesta viipyi jälleen mielessäni, lupaus tulevasta juhlasta, jonka tiesin innokkaalla odottavani.